Tekstit

Uuteen nousuun

Kuva
 Paljon on virrannut vettä Aurajoessa sitten sen kun tänne viimeksi kirjoittelin. Ja on elämäkin muuttanut muotoaan. Leikki-ikäisistä on tullut teinejä, heillä on nykyään kaksi kotia ja alun kipuilun jälkeen kotien välillä sukkuloidaan jo melko sujuvasti. Mutsi (minä) olen edelleen samassa työssä mutta aloitin työn ohella AMK-opinnot ja näpertely on jäänyt vähemmälle. Välillä aivoja tuulettelen pikku näpertelyjen tai leipomisen merkeissä mutta enimmäkseen aika menee nokka kiinni koulutöissä. Kohta alkaa opinnäytetyön kirjoittelut. Tämän blogin elvyttelin aivojen virkistykseksi muun kirjoitustyön sivuun. Jospa tänne eksyisi joku näpertely, leipomus tai muu mukava juttu tässä tulevina viikkoina, kuka tietää...

Stabilot testissä

Kuva
Nyt on testailtu Satbilon kyniä oikein urakalla ja saatu hiukan taidettakin aikaiseksi. Lopullinen tuomio molemmilla lapsilla oli se että pitävät kynän oteuria hyvinä ja oikeaa kirjoitusotetta helpottavina.  Äidin näkökulmasta eskarilaisella on kynäote tullut luonnollisemmaksi Stabilon kynillä, kun se muutoin on ollut hiukan hakusessa. Kynien jälki on hyvää ja laadukasta, "lyijytäytekynäkin" on mukava ja helppo käyttää sekä teroittaa lastenkin mielestä.  Kokeilimme myös sekoittaa kyniä niin että oli sekaisin sekä vasemman että oikean käden kyniä, eron huomasi ja lapset kokivat oikean, eli oman käden kynät itselle paremmiksi. On niissä eroa.  HAUsakaa joulunaikaa kaikille! Nyt 

Stabilo easy ergonomics buzzaus

Kuva
Saatiin lasten kanssa testiin Stabilon kynät kirjoittamaan harjoitteleville. Näitä on omat sekä vasen-että oikeakätisille.  Kokemukset lapsilla olivat kovin erilaiset; herra 6v vasta opettelee eskarissa kirjoittamaan. Hän koki kynän otepinnan miellyttäväksi sormille ja että se helpotti kirjoittamista. Neiti 8v, tokaluokkalainen otti taas kynästä kiinni juuri siitä kohtaa kun huvitti, ei välttämättä valmiista urista.  Hän koki ne aluksi jopa hieman epämiellyttävinä (taustalla lienee hänen lievä aistiyliherkkyys, vieraat asiat ovat usein aluksi no-no) Melko pian myös neidille oikean käden kynät alkoivat "maistumaan" ja juurikin niin että ote oli oikea, tarttumisurien mukainen. Erityisesti lyijytäytekynä lepäsi kädessä hyvin ja ergonomisesti oikein. Molemmat kokivat aluksi ainakin kynät hyvinä. Testi jatkuu... Tässä kuvia ensikosketuksista:

Watching Watson

Nyt on ollut ilo ja kunnia buzzata Watsonia . Watson on uudenlainen palvelu jossa voi katsoa suoarana tv-ohjelmia, tallentaa ohjelmia myöhemmin katsottavaksi tai vuokrata leffoja Makuunin palvelusta. Tällä hetkellä Watsonilla on kampanja jossa palvela saa kokeilla kuukauden ilmaiseksi, kannattaa testata! Itse ihastuin, ja on hyvinkin mahdollista että jatkan palvelun käyttäjänä jatkossakin. Tallentaminen on helppoa, senkun klikkaa ohjelmaoppaassa haluamansa ohjelman tallennettavaksi, valitsee tallennetaanko se kerran vaiko jatkuvasti, siinä kaikki. Toimii. Itse katsominen sujui iPadilla myöskin helposti, muutamalla hipaisulla. Leffat vuokrataan pöytäkoneella tai läppärillä ja sitten en ovat katsottavissa myös iPadilla tai puhelimella vuorokauden ajan. Näp-pä-rää!Kokeilkaa tekin!

Piina!

Kuva
Kaunis, ihana piina. The piina. Selätetty. Kaulaketju ja ranneketju millisestä hopiasta. Mulle. Niin nättiä. Iso kiitos Silver Studion Suville opetuksesta! Tuon nää rummutettavaksi kohtapian. 

When lost call mom

Kuva
Blomman Jossu antoi idean lasten rannekorusta jossa olisi äidin tai isän puhelinnumero. Heitin idiksen eteenpäin Silver Studion Suville joka tilasikin juuri tarkoitukseen sopivia helmiä. Tällaiset tuli koruista. Aika kivat!

Korujakin oon tehnyt

Kuva
On sitä muutama korukin tullut tehtyä. Kaikkia ei ole tullut vaan julkaistua, näidenkin tekemisestä on jo melkein kuukausi ja ovat jo olleet ahkerassa käytössäkin. Ruusukvartsia, lasihelmiä, korumetallia. Rannekorussa indonesian savihelmi lisäksi. Yksityiskohtana mainitakoon että rannekorun "paksu ketju" on itse asiassa ohkaista ketjua joka on lenkki lenkiltä pujotettu vaijeriin niin että sillä on saatu aikaiseksi massiivisempi vaikutelma. (alkaa oleen paksusta ketjusta pula, pihtaavat sitä tukussa joten hätä keinot keksii...) Alemmassa rannerenkaassa on hiuan reilummin indonesian helmiä, isoja korumetallisia helmilöitä ja muhkeita vuorikristallinugetteja. Kaikki osat korumetallia. Ja viimeisenä, mutta missään nimessä ei vähäisimpänä neiti esikoinen ja avainnauhansa. Puhtaasti tiimityötä. Neidin tarkkaan valitsemat helmet ja pujotelutyö, äiti hiukan avitti solmuissa. Koululaiselle oma avainnauha omaan kotiavaimeen. Avaimiakin saa nykyään värillisinä ja kuviollisina.